Turun sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat esittäneet uuden perusturvalautakunnan budjetiksi 566 miljoonaa euroa. Esitys ylittää 26 miljoonalla eurolla kaupunginhallituksen ohjeellisen talousarvion, mutta turvaisi vain nykyisen palvelutason säilymisen. Perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelman mukaisiin terveyskeskuslääkärien ja terveydenhoitajien lisäyksiin ei budjetissa ole varauduttu mitenkään. Ristiriita palvelutarpeiden ja budjettiraamin välillä on erittäin suuri.

Jos terveydenhuollon kustannusten kasvua todella halutaan hillitä, tulee kiinnittää huomiota perusterveydenhuollon riittävään resurssointiin. Ongelma Turussa kuten monessa muussakin kunnassa on terveysbudjetin liiallinen painottuminen erikoissairaanhoitoon.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan Turun terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat vuonna 2007 suurten kaupunkien viidenneksi suurimmat (11 kaupunkia vertailussa, Kuntaliiton selvitys 2008). Vertailussa huomiota kiinnittää Turun perusterveydenhuollon toiseksi pienimmät ja erikoissairaanhoidon toiseksi suurimmat kustannukset. Turku käytti perusterveydenhuoltoon 13,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin keskivertokaupunki. Erikoissairaanhoitoon taas kului 15,4 miljoonaa euroa enemmän. Tässä valossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon budjettien painotus ei ole Turussa optimaalinen.

Riittävän rahoituksen lisäksi on parannettava toimintaprosesseja. Kaupungin perusterveydenhuollon kehittämissunnitelmaan vuosille 2009-2010 sisältyy henkilökuntamäärän lisäyksen ohella esityksiä mm. lääkärien ja hoitajien tiimityön kehittämisestä, potilaan vapaasta lääkärin valinnasta kiireellisissä asioissa ja ns. listautumismallista (mahdollisuus valita omalääkäri) pitkäaikaissairaille. Toteutuessaan suunnitelmat parantaisivat turkulaisten pääsyä tasa-arvoisemmin hoitoon ja saada tasalaatuisempaa palvelua. Tällä hetkellä odotusajoissa terveysasemille voi olla useiden viikkojen ero. Terveysviraston selvityksen mukaan vaihteluväli on 1 - 78 päivää.

Perusterveydenhuollom vahvistaminen on myös kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Riittämättömästi resurssoitu terveyskeskus johtaa kalliimman erikoissairaanhoidon tarpeettomaan ja tehottomaan käyttöön. Viivytyksetön ja laadultaan hyvä perusterveydenhoito koituu kaupunkilaisten ja terveydenhuollon kokonaisuuden hyväksi.

Jukka Kärkkäinen
Lääketieteen tohtori
Johtava ylilääkäri