Yksinäisyys lisääntyy – miten selvitä?

Olemme yksinäisempiä kuin koskaan vaikka viestintämahdollisuudet ovat rajattomat sosiaalisen median ja muiden digitaalisten välineiden kautta.

Yksinäisyyden tunne kumpuaa sosiaalisten yhteyksien tai merkityksellisten ihmissuhteiden puutteesta, johon altistaa elämäntilanteen muutokset kuten puolison menetys, ystävyyssuhteen päättyminen, työttömyys, eläköityminen jne.

Yhteiskunnan muutokset voivat lisätä yksinäisyyttä. Kiireisessä ja suorituskeskeinen kulttuurissa ihmissuhteet ovat aikaisempaa pinnallisempia.

Lue lisää

Keskustelua sotesta ja hyvinvointialueesta

Virtuaalisessa kahvihetkessä keskustellaan mielenterveyspalveluiden ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista. Puheenvuorossa pohditaan, kuinka voimme parantaa perus- ja erikoistason yhteistyötä psykiatriassa? Voidaanko Pohjois-Karjalan sydäntautimallia soveltaa mielenterveystyöhön? Mikä on digitaalisten ratkaisujen ja etähoidon merkitys mielenterveyspalveluiden kehittämisessä? Miten kriisihoitoa voidaan tehostaa ja yhdistää avohoitoon? Millä tavoin koulutuksen avulla voidaan vahvistaa perustason mielenterveyshoitotaitoja?

Lue lisää
Sairaalahuone, jossa on vuodepaikkoja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei riitä kaventamaan terveyseroja

Kirjoitus julkaistu Aamuset -lehdessä Turun Vasemmiston vaaliliitteessä (Uusi Päivä 3/2021) 2.6.2021. Suomalaisten terveys- ja kuolleisuuserot ovat suuret. Erojen taustalla vaikuttavat erityisesti sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Kuvaavaa on, että tuloluokka vaikuttaa merkittävästi elinajan odotteeseen. Ylimpään tulokymmennykseen kuuluvien ihmisten elinajan odote on lähes kymmenen vuotta korkeampi kuin alimpaan tulokymmennykseen kuuluvien. Köyhyydellä on yhteys mielenterveysongelmiin ja […]

Lue lisää
Nuori istuu ikkunalaudalla

Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ovat mielenterveyspalvelujen kivijalka

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomien aliona 20.4.2021. Varsinais-Suomesta on uutisoitu Tyksin nuorisopsykiatrian pitkistä hoitojonoista ja osastopaikkojen huomattavasta ylikuormituksesta (TS 23.3.). Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt koko maassa jo usean vuoden ajan. Tulisiko tässä tilanteessa sitten lisätä resursseja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon? Akuutissa ruuhkatilanteessa tämä olisi hyvä ratkaisu, jos lisäresursseja on mahdollista saada nopeasti. Pidemmällä tähtäimellä ratkaisu ei ole […]

Lue lisää
Ihmiset tekevät töitä läppäreillä

Masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys on mahdollista puolittaa

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 31.3.2021. MASENNUKSESTA johtuva työkyvyttömyys on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Masennuseläkkeelle jää lähes 4 000 ihmistä vuosittain. Tämä on kolmannes enemmän kuin vuonna 2015. Vastaavasti masennusperusteiset sairauspäivät ovat lisääntyneet. Masennus aiheuttaa kaikista sairauspäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä lähes viidenneksen. Eläkkeellä on yli 30 000 masennuspotilasta. Sairaudesta koituu yhteiskunnalle vuosittain miljardin euron kustannukset, valtaosa sairauspäivistä, eläkkeistä […]

Lue lisää
Stetoskooppi

Perhelääkärimallista ratkaisu perusterveydenhuollon ongelmiin

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 10.7.2020. PÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 2.7.) esitettiin omalääkärien ottamista osaksi sote-uudistusta. Ehdotusta voisi kehittää vielä kokonaisvaltaisemmaksi perhelääkärijärjestelmäksi, joka sisältäisi pitkäjänteisen hoitosuhteen lisäksi myös potilaan perheen huomioinnin ja moniammatillisen työotteen. Hollantia pidetään yhtenä parhaiten terveydenhuoltonsa järjestäneistä maista. Siellä on vahva perhelääkäri-instituutio järjestelmän perustana ilman rinnakkaisia yksityisen ja työterveyshuollon järjestelmiä kuten Suomessa. Perhelääkärikeskukset ovat perhelääkärin ympärille […]

Lue lisää
Psykiatrin työvälineet

Miten sote vaikuttaa työterveyshuoltoon?

              Noin 1,8 miljoonaa suomalaista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Heistä 80 prosentilla on lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon lisäksi oikeus käyttää sairaanhoidon palveluja. Työnantajat maksavat vuodessa noin 400 miljoonaa euroa työntekijöiden sairaanhoidosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote) voi muuttaa sairaanhoidon asemaa työterveyshuollon osana. Tulevaisuudessa työterveyshuoltoa voidaan painottaa nykyistä enemmän lakisääteiseen ehkäisevään työhön […]

Lue lisää

Oireiden vähättely saattaa heikentää masennustilasta paranemista

On vahingollista olettaa, että ihminen tarvitsee hoitoa vasta, kun hän on menettänyt toimintakykynsä lähes kokonaan. Masennustilan varhainen tunnistaminen parantaa ennustetta.  Suomessa depression eli masennustilan (kansanomaisemmin masennus) sairastaminen on erittäin yleistä ja vuosittain vakavaan masennustilaan sairastuu 5-6 % suomalaisesta väestöstä. Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana. Yleisyytensä vuoksi masennus koskettaa jokaista meistä ainakin läheisen sairastumisen kautta. […]

Lue lisää

Miksi Suomeen­ ei kehitetä perhelääkärimallia?

                  Sote-uudistuksen yksi päätavoite on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Tavoite onkin välttämätöntä toteuttaa, jos halutaan terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuus toimivaksi niin, että kaikille on mahdollista päästä hoitoon jonottamatta. Tällä hetkellä Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto johtuen erityisesti terveyskeskusjärjestelmän toimimattomuudesta. Noin 1,4 miljoonalla suomalaisella on kuitenkin joustavasti toimiva ja potilaalle maksuton työterveyshuolto […]

Lue lisää