Syöpään sairastuneen riski sairastua mielenterveyden häiriöön on suurempi vielä senkin jälkeen, kun hän on jo toipunut syövästä. Tämän vuoksi mielenterveyden tukeminen olisi otettava keskeiseksi osaksi syöpähoitoja – miksei jopa syöpien ennaltaehkäisyä. Osalle voi tulla syöpädiagnoosin jälkeen psyykkinen kriisireaktio, kun taas toisella oireilu on lievempää, esimerkiksi unettomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä. Vakavan sairauden edessä ihmisen mielenterveys on koetuksella, mutta syövän ja mielenterveyden välillä on suurempi yhteys kuin usein ymmärretäänkään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mielenterveyshäiriö voi altistaa syöpään sairastumiseen ja hidastaa syövästä toipumista.
Syövän ja masennuksen välillä on yhteys
Mielenterveyshäiriöistä erityisesti masennus voi lisätä syöpäriskiä ja toisaalta hidastaa syövästä toipumista. Masennuksen ja syövän yhteys voi selittyä elimistön hormonaalisesta epätasapainosta. Masennus lisää stressihormoni kortisolin erittymistä, mikä voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin. Kehon luontainen kyky korjata solujen vaurioitunutta dna:ta heikkenee, mikä herkistää syövän kehittymiselle.
Syöpäriskiä lisää myös elimistön immuniteetin heikkeneminen, johon mielenterveyden häiriö voi altistaa. Syövän kehittymisen taustalla voi olla myös elämäntapoihin liittyviä tekijöitä. Masennuksesta kärsivät ovat usein alttiimpia epäterveellisille valinnoille, kuten tupakoinnille, alkoholin liikakäytölle ja epäterveelliselle ravinnolle. Sairastuvuus mielenterveyshäiriöön, esimerkiksi masennustilaan tai ahdistuneisuushäiriöön, on suurimmillaan heti syöpädiagnoosin jälkeisellä viikolla. Tällöin mielenterveyden järkkymisen riski on moninkertainen verrattuna terveisiin ihmisiin. Tutkimusten mukaan psyykkiset oireet yleistyvät jo syöpää epäillessä eli jopa useita kuukausia ennen syövän löytymistä.
Riski mielenterveyshäiriöön jatkuu vielä vuosia syöpädiagnoosinjälkeen. Esimerkiksi lapsena ja nuorena sairastettu syöpä merkitsee riskiä sairastua myöhemmin elämässä mielenterveyshäiriöön, jopa vuosia syöpähoitojen ja toipumisen jälkeen. Syövästä toipuneen potilaan jälkiseurannassa olisikin tärkeää kartoittaa myös mielenterveyden tila. Tällä hetkellä syöpään sairastuneiden psyykkisen tuen määrä on vaihtelevaa ja yleisesti liian vähäistä. Suomessa toteutuu hyvin syövän diagnostiikka ja somaattinen hoito. Sairauden aiheuttama mielen kuormitus ja mahdollinen psyykkinen sairastuminen jäävät vähemmälle huomiolle, vaikka toimivia keinoja tukea sairastuneen mielenterveyttä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä on.
Syöpäyhdistykset ovat toipumisen tukena
Järjestöt kuten syöpäyhdistykset tukevat syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä mielen hyvinvointia. Esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää vertaistukea ja erilaista ryhmämuotoista kuntoutusta syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lisäksi Turussa toimii psykososiaalisen tuen yksikkö, joka tarjoaa aikuisille syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen lyhytkestoista keskusteluapua.
Psyykkistä oireilua voidaan hoitaa keskusteluterapialla ja tarvittaessa psyykelääkkeillä, esimerkiksi nukahtamis- tai mielialalääkkeellä. Keskusteluterapialla pyritään tilanteen rauhoittamiseen ja asioiden selventämiseen. Syöpähoitoihin voi liittyä esimerkiksi suhteettomia pelkoja ja huolia, joita voidaan keskustelulla vähentää. On tärkeää, ettei ihminen koe olevansa tilanteessa yksin, vaan häntä tuetaan. Terapeuttisen keskustelun yhteydessä sairastunut voi tarkastella elämäänsä ja suunnitella sitä eteenpäin sekä myös nopeuttaa sairauteen sopeutumista.
Sairastuminen kuormittaa myös lähipiiriä
Syöpään sairastuneen läheisten, kuten puolison tai lasten kokema huoli on myös tärkeä huomioida sekä tarjota heille tarvittaessa mielenterveydellistä tukea. Myös syöpään sairastuneen yksilölliset piirteet ja elämäntilanne tulisi ottaa huomioon. Jollekin esimerkiksi töiden jatkaminen voi tukea mielenterveyttä, jos työhön liittyvät rutiinit ja työyhteisö pitävät sairauden poissa mielestä eikä työssä ole uupumisen riskiä. Toiselle taas asioiden syvällinen ajattelu ja työstäminen on tärkeää psykoterapeutin kanssa. Muiden sairastuneiden vertaistuki ja kokemukset taas ovat monella tärkeä apu toipumisessa. Syöpä koskettaa miltei jokaista suomalalaista oman tai läheisen sairastumisen kautta. Vuosittain syöpään sairastuu yli 35 000 suomalaista. Vaikka toipumisen ennuste syövästä on vuosikymmenten saatossa parantunut, on vielä paljon kehittämistä syövän hoidossa, erityisesti psykososiaalisen tuen kehittämisessä.
Kirjoittaja on LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykiatrian johtaja,
hallituksen jäsen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys.