Mielenterveysomaisen tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen voi jäädä toissijaiseksi, kun on huolta läheisestä. Syntyy riski uupua ja sairastua esimerkiksi masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin.
Mielenterveyshäiriöiden yleisyyden vuoksi lähes jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana psyykkisesti sairastuneen tai oireilevan läheisen. Mielenterveyshäiriöihin sairastuu joka viides vuoden aikana ja joka toinen elämänsä aikana. Mielenterveysomainen voi olla puoliso, lapsi, sisarus, vanhempi, ystävä tai muu läheinen esimerkiksi työkaveri.
Omaisen vastuu huolehtia sairastuneen läheisen arkipäivän asioista voi kasvaa, esimerkiksi arjen sujumisesta, kodinhoidosta, rahankäytöstä, sosiaalisista suhteista ja lääkityksestä. Tämä voi viedä runsaasti aikaa ja rajoittaa omaisen vapaa-aikaa ja ihmissuhteiden hoitamista. Lisäksi voi tulla taloudellista taakkaa läheisen tarvitseman tuen vuoksi. Lisäksi omainen voi kokea läheisen sairaudesta surua, pelkoa, syyllisyyttä ja häpeää. Läheisenä oleminen vaatii joka tapauksessa sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen.
Mitä läheisempi suhde omaisella on läheiseensä, sitä raskaammaksi huolenpitovastuu usein koetaan. Aina läheisen tukeminen ei kuitenkaan tunnu suurena rasitteena omaiselle. Omainen voi nauttia edelleen läheisen seurasta ja kokea olevansa hänelle tärkeä osa elämää. Omaisen ja sairastuneen välinen suhde voi jopa lähentyä entisestään.
Mielenterveysomaiset on huomioitava sote-palveluissa. Sairastuneen omaiselta on tärkeä kysyä, mitä hänelle kuuluu ja miten hän voi. Kysymys on tärkeä esittää kahden kesken omaisen kanssa. Hoitotilanteessa sairastunut läheinen on keskiössä, eikä omainen ehkä halua huolestuttaa läheistä kertomalla omasta kuormittuneisuudesta. Omaisen on tärkeää muistaa huolehtia omasta jaksamisesta. Tukea ja keskusteluapua voi saada esimerkiksi V-S FinFami-järjestöltä. Lisäksi psyykkisesti oireilevan omaisen on tärkeä päästä ammattilaisen arvioon ja tarvittaessa saada hoitoa.
Jukka Kärkkäinen
Lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri, Psykiatrian klinikkaryhmän päällikkö ja vastaava ylilääkäri (Satakunnan hyvinvointialue), Aluevaltuuston ja hallituksen jäsen (Varsinais-Suomen hyvinvointialue)