Oikeuskansleri Tuomas Pöystin viime viikon ratkaisu Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tekemään kanteluun selvensi hyvinvointialueiden vastuuta huolehtia ensisijaisesti lakisääteisistä ja riittävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ennen talouden alijäämien kattamista.
Oikeuskansleri linjasi, että hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Hyvinvointialueiden tulee kuitenkin edelleen tavoitella talouden tasapainoa ja toteuttaa järkeviä uudistuksia niin, ettei lakisääteisten palvelujen saatavuus vaarannu.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) kuten lähes kaikilla muillakin hyvinvointialueilla on samankaltainen ristiriita lakisääteisten palvelujen ja talouden yhteensovittamisessa kuin Etelä-Karjalalla ja Satakunnalla. Tämä realisoituu viimeistään silloin, kun valmistellaan vuoden 2026 talousarviota.
Talousarvio vuodelle 2025 on ylijäämäinen 55 miljoonaa euroa. Tämän toteutumisen jälkeenkin vuodelle 2026 jäisi suuri alijäämä, jonka kattaminen vaarantamatta lakisääteisiä palveluja on erittäin epätodennäköistä.
Tärkein syy hyvinvointialueiden alijäämiin on väestön tarpeisiin nähden riittämätön valtion rahoitus, josta hyvinvointialueet ovat erittäin riippuvaisia.
Alueiden omat tulot kuten asiakasmaksut tuottavat vain vähäisen osuuden tuloista. Alueilla ei ole verotusoikeutta ja valtio sääntelee niiden lainanottovaltuuksia. Alimitoitettu talous tuli hyvinvointialueille perintönä sote-palveluista aikaisemmin vastanneilta kunnilta. Kiihtynyt inflaatio ja julkisen sektorin muita aloja suuremmat palkankorotukset aiheuttivat lisämenoja.
Koronapandemian aiheuttama patoutunut hoitovaje lisäsi palvelujen kysyntää. Yksityisten palveluntuottajien hintojen nousu lisäsi ostopalveluissa kustannuksia. Vaikka valtion rahoitus on kaikille hyvinvointialueille kasvanut, se ei ole kuitenkaan riittävästi huomioinut todellista kustannuskehitystä.
Kansalaisilla on perustuslain mukaisia subjektiivisia oikeuksia, perusoikeus päästä hoitoon, saada tarvittava huolenpito sekä pelastustoimen palvelut. Näistä on säädetty yksityiskohtaisesti useissa laeissa kuten terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa, vanhuspalvelulaissa, vammaispalvelulaissa, laissa kehitysvammaisten erityishuollosta, lastensuojelulaissa, laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja pelastuslaissa.
Varhan uuden aluehallituksen ja -valtuuston on ensitöikseen arvioitava talouden alijäämien kattamisvelvoitteen ja lakisääteisen palvelutuotannon ristiriita. Lakisääteiset palvelut on priorisoitava säästöjen edelle. Tarvittaessa on haettava valtiolta lisärahoitusta tai alijäämien kattamiseen lisäaikaa. Viime mainittu edellyttänee hyvinvointialuelain muutosta.
Jukka Kärkkäinen
Lääketieteen tohtori, oikeustieteen kandidaatti, erikoislääkäri
Varhan aluevaltuutettu ja -hallituksen jäsen (vas.)