Nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveysoireilu ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Puhutaan jopa mielenterveyskriisistä. Mielenterveyshäiriöt voivat johtaa myös päihteiden käyttöön, syrjäytymiseen ja väkivallantekoihin, mitkä aiheuttavat merkittävää haittaa nuoren elämälle. Suurehko osa mielenterveyshäiriöistä on kuitenkin lieviä. Tutkimukset kuten THL:n kouluterveyskyselyt viittaavat erityisesti nuorten tyttöjen lisääntyneeseen henkiseen pahoinvointiin ja ahdistuneisuuteen. Nuorten huumekuolemien lisääntyminen on myös hälyttävä asia.
Kelan mukaan jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveyden häiriö . Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kolmas tyttö ja joka viides poika koki ahdistuneisuutta tai masennusta, joka vaikuttaa heidän toimintakykyynsä . Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja esimerkiksi Uudellamaalla lähes 10 % 13–17-vuotiaista on psykiatrisen hoidon piirissä.
Jokaiselle psyykkisesti oireilevalle nuorelle tulee olla mahdollista päästä helpolla avun piiriin. On tärkeä voida kohdata ammattilainen, kuten psykiatrinen sairaanhoitaja, joka kuuntelee ja tekee arvion psyykkisestä tilasta sekä määrittelee yhteistyössä nuoren kanssa tarpeen mukaisen hoidon. Hoidon tarpeen arviointiin osallistuu sairaanhoitajan lisäksi usein myös lääkäri, mahdollisesti psykologi tai sosiaalityöntekijä. Palvelujen tulee olla helposti saavutettavia, ns. matalan kynnyksen palveluja, jotka tavoittaa yhdellä yhteydenotolla. Palveluja tulee olla saatavilla lisäksi verkosta, myös ilman ajanvarausta ja nimettömänä.
Mielenterveysongelmien syyt ovat moninaiset
Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen kumpuaa monista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja muutoksista. Koronapandemia on yksi selittävistä tekijöistä. Nuorten psykiatriset häiriöt lisääntyivät pandemian ensimmäisen aallon jälkeen lähes viidenneksellä, eniten teini-ikäisillä tytöillä, erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. Nuorten henkisen pahoinvoinnin taustalla on lisäksi useita muita yhteiskunnallisia muutoksia kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen kaventuminen, perhekoon pienentyminen, uusperheellistyminen ja koulunkäynnin digitalisoituminen. Sosiaaliset yhteisöt ovat siirtyneet sähköisille alustoille, joissa valintoja ohjaavat myös yksilölle haitalliset algoritmit ongelmien ratkaisuiksi. Kasvokkainen kanssakäynti on vähentynyt, eikä ruudun takaa saa samanlaista tukevaa läsnäoloa toiselta kuin samassa tilassa.
Nuorten mielenterveyden tukeminen
Nuorten mielenterveyden tukeminen vaatii laajempia yhteiskunnallisia panostuksia, kuten resurssien lisäämistä mielenterveyspalveluihin ja nuorten osallisuuden vahvistamista. Mielenterveyshäiriöt ovat usein hoidettavissa kevyillä psykososiaalisilla hoitomenetelmillä, esimerkiksi lyhytterapialla. Tarvittaessa voidaan konsultoida psykiatrian erikoissairaanhoidon asiantuntijaa, esimerkiksi psykiatria. Vaikeasti oireileva nuori voidaan tarvittaessa myös nopeasti siirtää hoitoon psykiatrian akuuttipoliklinikalle tai sairaalaan.
Varhaista tunnistamista ja tukea tulisi olla saatavilla. Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon rooli on keskeinen oireiden varhaisessa havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa. Vanhempien tulisi keskustella nuoren kanssa, osoittaa tukea ja hakea tarvittaessa apua. Tämä ei aina ole mahdollista. Nuoruudessa tehdyt korjaukset mielenterveyden haasteisiin ovat usein pysyvämpiä kuin aikuisuudessa tehdyt
Jukka Kärkkäinen
Lääket.tri, psykiatrian erikoislääkäri