Terveydenhuollon ja psykiatrian asiantuntijan blogi
Oikeuskansleri linjasi, että hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Hyvinvointialueiden tulee kuitenkin edelleen tavoitella talouden tasapainoa ja toteuttaa järkeviä uudistuksia niin, ettei lakisääteisten palvelujen saatavuus vaarannu.
Ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä olisi mahdollista edistää paljon nykyistä enemmän, kun lisätään terveysliikuntaa. Terveydenhuollon ammattilaisten terveysliikunnan osaamista on kehitettävä. Tärkeä on myös huomioida elinympäristössä tarvittavat muutokset. Saman toiminnon suorittaminen voi olla helppoa esteettömässä ympäristössä, mutta toisenlaisissa olosuhteissa hankalaa tai mahdotonta. Elinympäristön muutoksilla ja apuvälineiden avulla voidaan mahdollisesti palauttaa sairastuneen kyky suoriutua tehtävästä tai ainakin vähentää toiminnan rajoittuneisuuden aiheuttamaa haittaa.
Virtuaalisessa kahvihetkessä keskustellaan mielenterveyspalveluiden ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista. Puheenvuorossa pohditaan, kuinka voimme parantaa perus- ja erikoistason yhteistyötä psykiatriassa? Voidaanko Pohjois-Karjalan sydäntautimallia soveltaa mielenterveystyöhön? Mikä on digitaalisten ratkaisujen ja etähoidon merkitys mielenterveyspalveluiden kehittämisessä? Miten kriisihoitoa voidaan tehostaa ja yhdistää avohoitoon? Millä tavoin koulutuksen avulla voidaan vahvistaa perustason mielenterveyshoitotaitoja?
Mielenterveysomaisen tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen voi jäädä toissijaiseksi, kun on huolta läheisestä. Syntyy riski uupua ja sairastua esimerkiksi masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin.
Kirjoitus julkaistu Aamuset -lehdessä Turun Vasemmiston vaaliliitteessä (Uusi Päivä 3/2021) 2.6.2021. Suomalaisten terveys- ja kuolleisuuserot ovat suuret. Erojen taustalla vaikuttavat erityisesti sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Kuvaavaa on, että tuloluokka vaikuttaa merkittävästi elinajan odotteeseen. Ylimpään tulokymmennykseen kuuluvien ihmisten elinajan odote on lähes kymmenen vuotta korkeampi kuin alimpaan tulokymmennykseen kuuluvien. Köyhyydellä on yhteys mielenterveysongelmiin ja […]
Kirjoitus julkaistu Turun Sanomien aliona 20.4.2021. Varsinais-Suomesta on uutisoitu Tyksin nuorisopsykiatrian pitkistä hoitojonoista ja osastopaikkojen huomattavasta ylikuormituksesta (TS 23.3.). Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt koko maassa jo usean vuoden ajan. Tulisiko tässä tilanteessa sitten lisätä resursseja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon? Akuutissa ruuhkatilanteessa tämä olisi hyvä ratkaisu, jos lisäresursseja on mahdollista saada nopeasti. Pidemmällä tähtäimellä ratkaisu ei ole […]
Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 31.3.2021. MASENNUKSESTA johtuva työkyvyttömyys on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Masennuseläkkeelle jää lähes 4 000 ihmistä vuosittain. Tämä on kolmannes enemmän kuin vuonna 2015. Vastaavasti masennusperusteiset sairauspäivät ovat lisääntyneet. Masennus aiheuttaa kaikista sairauspäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä lähes viidenneksen. Eläkkeellä on yli 30 000 masennuspotilasta. Sairaudesta koituu yhteiskunnalle vuosittain miljardin euron kustannukset, valtaosa sairauspäivistä, eläkkeistä […]
Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 10.7.2020. PÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 2.7.) esitettiin omalääkärien ottamista osaksi sote-uudistusta. Ehdotusta voisi kehittää vielä kokonaisvaltaisemmaksi perhelääkärijärjestelmäksi, joka sisältäisi pitkäjänteisen hoitosuhteen lisäksi myös potilaan perheen huomioinnin ja moniammatillisen työotteen. Hollantia pidetään yhtenä parhaiten terveydenhuoltonsa järjestäneistä maista. Siellä on vahva perhelääkäri-instituutio järjestelmän perustana ilman rinnakkaisia yksityisen ja työterveyshuollon järjestelmiä kuten Suomessa. Perhelääkärikeskukset ovat perhelääkärin ympärille […]
Noin 1,8 miljoonaa suomalaista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Heistä 80 prosentilla on lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon lisäksi oikeus käyttää sairaanhoidon palveluja. Työnantajat maksavat vuodessa noin 400 miljoonaa euroa työntekijöiden sairaanhoidosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote) voi muuttaa sairaanhoidon asemaa työterveyshuollon osana. Tulevaisuudessa työterveyshuoltoa voidaan painottaa nykyistä enemmän lakisääteiseen ehkäisevään työhön […]
Sote-uudistuksen yksi päätavoite on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Tavoite onkin välttämätöntä toteuttaa, jos halutaan terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuus toimivaksi niin, että kaikille on mahdollista päästä hoitoon jonottamatta. Tällä hetkellä Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto johtuen erityisesti terveyskeskusjärjestelmän toimimattomuudesta. Noin 1,4 miljoonalla suomalaisella on kuitenkin joustavasti toimiva ja potilaalle maksuton työterveyshuolto […]